Jo vain, tänään on siis meikäläisten laskettu aika mutta kipeät supistukset alkoivatkin jo perjantai-iltana, säännöllisinä. Kipeää, noin minuutin mittaista supistusta tuli tasesti 5 min välein. Soitin TAYSiin ja sain ohjeen tulla kun kipu on kovaa / tulee verta tai lapsivedet menee. Yön sain nukuttua ihan ok, aamulla supistukset jatkuivat. Soitin uudelleen TAYSiin ja samat ohjeet sain : tule kun et enää kestä, ota panadolia ja käy suihkussa. Kello 12.00 lähdettiin TAYSiin kun kipupiikit olivat kovia. Onneton kun olen en tiennyt mitä se kova supistus edes meinaa, ottasin mielelläni nuo sen hetkiset supparit takaisin.
Päästiin käyrille, supistukset näkyivät selvästi ja kohdunkaula oli auki 1,5cm mutta reuna vielä paksu. Sain TENS-laitteen lelukseni ja sillä heitin selkään, missä kipeät supparit tuntuvat (yhä) pientä sähkäriä ja jäätiin oottelemaan uuteen käyrään pääsyä. Supparia tuli edellen tasasesti ja ne olivat kovempiakin jo, olivat jopa siirtyneet vatsalle. Käyrillä ei mitään merkittävää, edelleen vain 1,5cm auki. Jäätiin vielä odottamaan kolmatta käyrää ja jospa tilanne kohdunkaulalla edistyisi. Käveltiin kätilön kehoituksesta koko tuo kaksi tuntia, sattui saakelisti mutta hammasta purren pitkin poikin käytäviä. Kolmannella kerralla ei edelleen muutosta, käyrä oli vain levottomampi sillä vauva liikkui PALJON. Itse olin väsynyt, turhautunut ja kipeä. Kätilö sanoi että meneillä on pidentynyt latenssivaihe joka voi kestää tunneista jopa päiviin. Kätilö kysyi pärjäisinkö kotona kipujen kanssa, oltiin sovittu miehen kanssa että kotiin mennään jos niin kysytään sillä en halunnut jäädä yksin osastolle, sairaalaan ajaa vain sen 30min ja kotona olo olisi turvallinen ja synnytys voisi edetä nopeammin. Lähdettiin lääkärin tarkastettua käyrä.
Kotona mies kantoi mulle suihkuun jakkaran. Istuskelin lämpimässä suihkussa varmaan puoli tuntia ja join mehua 😀 Panadolia ja lämpöpussia käytin ahkerasti koko illan, supparia tuli ja tuli. Latasin jopa sovelluksen Iphoneen jolla kellotus helpottui, appi näyttää kellonajan milloin supistus alkoi, sen keston ja välin edelliseen minuutteina. Tosi kätsy käytettävä, ”Synnytys poltot” nimellä löytyy. Väsyneenä ja itkuisena nukahdin sohvalle, supistuksiin heräsin. Yöllä olin jo niin poikki että en jaksanut kuin ynistä supistuksen alla. 4.00 menin suihkuun istumaan hetkeksi kun tuntui ettei kipu laukea, panadolia ja lämpöpussia messiin ja peiton kanssa sohvalle jossa sain nukuttua suht hyvin jokusen hetken.
Rahin päällä olen maannut polvillani, kävellyt pitkin pirttiä ja koittanut pysyä liikkeessä. Käytiin anoppilassa piipahtamassa ja käytettiin koira lenkillä. Lantion seudulla tuntuu eniten, varmasti vauva jo vähän alempana mitä eilen ja uskon että aukikin ollaan pikkuisen enemmän. Hengitys supistuksen aikana on hemmetin vaikeaa. Itse meinaan pidättää henkeä ja koitan sitten hengittää rauhassa ja alkaa tuntumaan etten saa ollenkaan happea. Nyt koitan hengittää nenän kautta sisään ja suun kautta ulos ja puhaltaa kovaa esim. verhoa, paperia tms. Koitan myös liikkua supparin aikana sillä paikallaan ollessa kipu tuntuu kovemmalta ja alan sätkiä ja potkia kun en muuta voi. Toinen vaihtoehto on että mies pitää kii, sillä kyllä mua ainaki pelottaa vähän tää touhu. On tämä semmoista tekemistä että ei kuvitella voi. Odotan vaihetta missä puudutteet isketään, kumpa siihen ei menisi päiviä. Mutta kyllä tämä vaihe on muuten perseestä. Syvältä sieltä.
Jäämme katselemaan, puhisemaan ja odottamaan mitä tässä tapahtuu.